POSE – lähes koko tiimi kuvassa: Tomi, Aila, Marko, Juuso, Matti, Tuula, Juha, Emilie, Joonatan, Peppi, Leo, minä, Jesse, Pihla, Alina ja Tanja. Jyrki, Roope ja Eärendel puuttuvat kuvasta.
Tammikuussa aloitettu suunnittelu huipentui vappuaattona Helsingissä perhe- ja sukukuvien kuvaamiseen. Perhe- ja sukukuvien kuvaaminen POSE-kirjaa varten oli kyllä jo tiedossa aiemmin, mutta projektissa mukana olevilla meikkaaja-maskeerajaopiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto osana kirjakuvauksia.
Maskeeraajat Alina ja Pihla suorittivat projektissa ammatillisen näyttötutkinnon
Alina Välimäen ja Pihla Vallin vastaava opettaja Tanja Haverinen tuntee opetussuunnitelman ja hän ehdotti, että nuoret naiset suorittaisivat teatterimaskeerauksen näytön ja teemaksi valittaisiin Addams Family, koska silloin maskeerauksiin saataisiin tehtäväksi juuri näyttöön tulevia asioita. Kuten kalju, irto-osat jne.
Siispä Pihla ja Alina aloittivat harjoittelun. He tekivät testikaljut, he mittasivat päitä, jotta peruukit olisivat oikean kokoisia, he rakensivat viiksiä, kulmakarvoja ja pulisongeja karva kerrallaan. Kuinka monta tuntia tämä vaati harjoittelua? En uskalla edes kuvitella. Ja kuvauspäivänä nämä nuoret naiset tekivät maskeja tauotta yli kymmenen tuntia, jotta kaikki saataisiin valmiiksi kuvauksiin. Todellista sitoutumista ja halua olla ammattilainen.
Nostan hattua ja peukutan näitä nuoria naisia. Samoin Tanjaa, joka on tsempannut, kannustanut, ohjannut ja pitänyt minua ajan tasalla kaikista asioista tässä projektissa 🙂 Minulla on upea tiimi.
Valaisu lähti taas käsistä, koska minä vain halusin tehdä kuvan näin
Tämä on minulle ainutlaatuinen projekti, ja se innostaa. Ja siksi varmaan mopo karkaakin. Keväällä tehtiin high key -valaisu miljöössä kahdellatoista pikkusalamalla ja tällä kerralla käytössä oli lähes 30 valaisinta.
Bloggaan itse valaisusta ja sen rakentamisesta myöhemmin. Ja Making of -videokin on tulossa. Ammattivalokuvaaja Robert Örthen kuvasi koko päivän materiaalia videota varten ja odotan sitä innolla. Roopea kuvauksissa avusti Eärendel Fingerson, joka myös auttoi valaisukamojen roudauksessa. En olisi pystynyt rakentamaan valaisua tässä aikayksikössä itse. Apuna minulla oli upea valaisutiimi 🙂 Matti J. Kaleva, Tomi Kallio, Jyrki Vesa ja Jesse Terho mahdollistivat sen, että kuvaukset yleensäkin pystyttiin tekemään.
Näyttötutkinnon suorittaminen ja arvioijien aikataulu määräsivät kuvauspäiväksi vappuaaton 2014 ja siitä tämä kaikki lähti käyntiin. Aloin Tanjan, Alinan ja Pihlan kanssa hankkia malleja eri rooleihin. Tanja kysyi malleja Facebookin kautta, pysäytti opiskelijoita koulun käytävillä, Alina värväsi isänsä, osa ilmoittautui vapaaehtoisesti ja loputkin läytyivät ystäväpiiristä. Kaikki innostuivat aiheesta, kun kuulivat, mihin olivat lupautuneet. Kiitos kuuluu myöskin upealla malliporukallemme – kiitokset Joonatan, Juha, Peppi, Emilie, Juuso, Aila, Marko, Tuula ja Matti.
Kuvauspäivän ja mallien varmistuttua jännitettiin vielä hetki kuvauspaikan löytymistä, mutta lopulta sekin asai meni nappiin. Studio Skaalan tilat ja sen vieressä oleva veturihalli oli täydellinen kuvauspaikka. Kiitokset yhteistyöstä Studio Skaalan väelle 🙂
Kuvauspäivänä ollaan siinä vaiheessa, että käyn läpi mallien kanssa aikataulua ja ennen kaikkea sitä, mitä kuvauksissa tulee tapahtumaan. Kello näyttää olevan 12 –Alina ja Pihla olivat aloittaneet ensimmäiset maskeeraukset klo 6 ja meidän auto starttasi Tampereelta kohti Helsinkiä 5.30.
Mallien vaatteet olivat Tampereen Teatterin puvustamosta. Kävin puvustamossa kaikkiaan kolme kertaa etsimässä oikeanlaisia vaatteita ja lähdin sieltä lopulta melkoisen vaate- ja asustevuoren kanssa. Kuvan etualalla poseeraa nuorin malleistamme, Joonatan.
Alina ja Pihla aloittivat maskeeraukset koululla ja puolessa välissä päivää siirryttiin koko porukka studion tiloihin. Osaa maskeerattiin vielä, kun ensimmäisten kuvaukset alkoivat. Taustalla kavennan housuja – kaikkien vaatteiden koot eivät menneet ihan nappiin. Onneksi mikään vaatteista ei ollut niin pieni, ettei olisi mahtunut suunnitellulle mallille. Huh.
Alinan ja Pihlan meikatessa valaisutiimi pystytti kanssani valoja kuvauspaikalle. Ja sitten lopulta päästiin poseeraamaan ja kuvaamaan 🙂 Tässä mallin asettelua. Aloitin kuvaukset perhekuvilla ja sitten siirryttiin sukukuviin. Ja sitten vaan POSE…
Asentojen ja ilmeisen lisäksi hiukset, hihat, lahkeet ja huivit ojennukseen.
Viimeinen vilkaisu, että kaikki on kunnossa… ja sitten äkkiä kameran taakse.
… välillä taas korjataan jotain…
… ja sitten taas POSE…
Mikä päivä, mikä projekti. Olen ollut fiiliksissä vielä tänäänkin 🙂 Olen niin iloinen yhteistyöstä ja siitä innostuksesta, joka vallitsi koko päivän kuvauspaikalla. Olen myös häkeltynyt ja onnellinen siitä ammattitaidosta ja sitoutuneisuudesta, jota jokainen tähän projektiin osallistunut osoitti.
Kuten Marko kuvausten lopuksi totesi: “Kukapa sen kissan hännän nostaisi ellei kissa itse.” Me kaikki olimme tuona vappuaattona tuo kissa. Me nostimme häntämme ja teimme asioita yhdessä. Tämä oli hieno päivä, ehkäpä yksi hienoimmista elämässäni. Kiitos, että sain jakaa sen teidän kaikkien kanssa.